Elintarvikelaki ja hygieniapassi - mitä sinun tulee tietää

Miksi elintarviketurvallisuus on niin tärkeä?

Elintarviketurvallisuus on ensiarvoisen tärkeää kuluttajien terveyden, elintarvikeketjun eheyden ja kuluttajien taloudellisten etujen turvaamiseksi. Kun ruokaa käsitellään oikein, voidaan ehkäistä sairastumisia ja taata, että kuluttajat voivat luottaa ostamiinsa tuotteisiin.

Tärkeimmät syyt elintarviketurvallisuuden merkitykselle

• Kuluttajien terveyden suojeleminen: Elintarvikkeiden on oltava turvallisia eivätkä ne saa aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle. Hygieniapassi varmistaa, että elintarvikkeita käsittelevät henkilöt osaavat ennaltaehkäistä ruokamyrkytyksiä ja huolehtia omasta hygieniastaan.
• Vaarojen hallinta: Elintarvikehygienia kattaa kaikki toimenpiteet, joilla hallitaan elintarvikkeisiin liittyviä riskejä. HACCP-järjestelmä (Hazard Analysis and Critical Control Points) auttaa tunnistamaan ja torjumaan vaaratekijöitä.
• Kuluttajien taloudellisten etujen suojeleminen: Elintarvikkeista annettavien tietojen on oltava oikeita ja riittäviä. Tämä estää harhaanjohtamista ja takaa, että kuluttajat saavat sen, mitä ovat ostamassa.
• Elintarvikeketjun eheys: Turvallisuus varmistetaan koko ketjussa alkutuotannosta kuluttajalle asti. Tähän sisältyy mm. jäljitettävyys ja kylmäketjun ylläpito.
• Laadun varmistaminen: Elintarvikkeiden on oltava paitsi turvallisia myös laadukkaita. Elintarvikekontaktimateriaalien on oltava sopivia eivätkä ne saa muuttaa elintarvikkeen ominaisuuksia.

Elintarvikelaki – mikä se on?

Elintarvikelaki (297/2021) on Suomen kansallinen lainsäädäntö, jonka ensisijainen tarkoitus on suojella kuluttajien terveyttä ja taloudellisia etuja. Tämä toteutuu varmistamalla:

• elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuus
• elintarvikkeiden hyvä laatu
• elintarvikkeista annettujen tietojen riittävyys ja oikeellisuus

Lisäksi laki edistää elintarvike- ja kontaktimateriaalialan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja vahvistaa koko elintarvikeketjun luotettavuutta.

Keskeiset periaatteet ja vaatimukset

• Kuluttajan suojelu ja turvallisuus: Elintarvikkeiden tulee olla ihmisravinnoksi soveltuvia eivätkä ne saa aiheuttaa kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologisia tai terveydellisiä vaaroja.
• Tiedon oikeellisuus: Elintarvikkeista annettavien tietojen on oltava riittäviä ja oikeita, eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan.
• Omavalvonta: Elintarvikealan toimijoiden on ylläpidettävä omavalvontajärjestelmää, jonka avulla tunnistetaan ja hallitaan toimintaan liittyvät vaarat. Omavalvonnan tulokset dokumentoidaan.
• Jäljitettävyys: Elintarvikkeiden, tuotantoeläinten ja kontaktimateriaalien mukana on kuljettava vaaditut jäljitettävyystiedot.
• Zoonoosien ehkäisy: Toimijoiden on pyrittävä estämään eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviäminen elintarvikkeiden välityksellä.
• Hygieniapassi: Jokaisella, joka käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita yli kolmen kuukauden ajan, tulee olla Ruokaviraston hyväksymä hygieniapassi. Hygieniapassi osoittaa osaamista mm. mikrobiologiasta, ruokamyrkytyksistä, hygieenisistä työtavoista, henkilökohtaisesta hygieniasta, puhtaanapidosta, omavalvonnasta ja lainsäädännöstä. Työnantajan velvollisuus on pitää kirjaa henkilöstön hygieniaosaamisesta. Ruokavirasto vastaa hygieniapassitestistä, ja testejä järjestävät hyväksytyt testaajat.
• Toiminnan rekisteröinti ja hyväksyntä: Useimmat elintarviketoiminnot vaativat ilmoituksen valvontaviranomaiselle. Eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevät laitokset edellyttävät erillistä viranomaisen hyväksyntää.
• Viranomaisvalvonta:
  Maa- ja metsätalousministeriö: vastaa lainsäädännöstä ja sen yleisestä ohjauksesta.
  Ruokavirasto: suunnittelee, ohjaa ja kehittää elintarvikevalvontaa valtakunnallisesti.
  Kunnat: vastaavat paikallisesta elintarvikevalvonnasta.
  Valvontaviranomaisilla on oikeus tehdä tarkastuksia ja ottaa näytteitä.

Keskeiset säädökset ja määräykset:

1. Euroopan unionin yleinen elintarvikehygienia-asetus: Asetus (852/2004/EU) liite II, luku 12, kohta 1 määrittää hygienian ja tilojen vaatimuksia.
   
   
   
2. Ruokaviraston määräys hygieniaosaamisesta (2024): Suomessa hygieniaosaaminen varmistetaan hygieniapassilla, jonka avulla todistetaan riittävä tietämys elintarvikehygieniasta.