Osaamistehdas kerää palveluiden käytöstä tietoa evästeillä. Tietoa käytetään tuotekehitykseen, palveluiden toimittamiseen ja personointiin sekä mainonnan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn

”Älä koskaan syö uudelleen lämmitettyä riisiä!” – on neuvo, joka toistuu yhä useammassa viraaliksi yltäneissä TikTok-videoissa. Videoiden kommenttikentät täyttyvät hämmentyneistä ja hieman pelonsekaisista viesteistä: uskaltaako riisiä ylipäänsä enää edes syödä?

Riisin ja pastan yhteys vakaviin ruokamyrkytystapauksiin on ollut globaalisti puheenaiheena sosiaalisessa mediassa jo pitkään. Monet ovat maalanneet riisin vaaroista niinkin synkkiä mielikuvia, että sen syömistä tai uudelleen lämmittämistä kehotetaan kaikin puolin välttämään.

Fried Rice Syndrome tai Reheated Rice Syndrome on aito vaara, joka ei kuitenkaan kumpua riisin paistamisesta tai sen uudelleen lämmittämisessä, vaan niihin liittyvistä hygieniakäytäntöjen noudattamisen virheistä. Haastattelimme Hygieniapassi.fi:n testaajaa ja elintarviketieteiden maisteria, Marjut Huttulaa aiheesta tarkemmin:


Mikä tarkalleen ottaen riisissä aiheuttaa ruokamyrkytystä?

Riisi voi toimia välittäjäelintarvikkeena Bacillus cereus -nimiselle ruokamyrkytystä aiheuttavalle bakteerille. B. cereus on tyypillinen bakteeri luonnossa ja sitä esiintyy myös pieniä pitoisuuksia elintarvikkeissa, kuten riisissä. B. cereus on itiöllinen bakteeri eli se tuottaa erittäin kestäviä bakteeri-itiöitä, jotka eivät tuhoudu normaalissa ruuan kuumennuslämpötiloissa. Kuumennetun ruuan jäähtyessä itiöt pääsevät jakautumaan elintarvikkeessa ja aiheuttavat syöjälleen ruokamyrkytyksen.

Mitä hygieenisiä toimintatapoja noudattamalla voi estää ruokamyrkytyksen riisistä?
Tyypillisesti B. cereuksen aiheuttama ruokamyrkytys johtuu ruuan liian pitkistä säilytysajoista, ruokaa on jäähdytetty liian hitaasti riittävän kylmäksi tai ruoka on seisonut liian pitkiä aikoja liian korkeassa lämpötilassa, kuten huoneenlämmössä. Esimerkiksi kuumennettu riisiä sisältävä ruoka tulisi jäähdyttää +6 asteen celsiuslämpötilaan neljässä tunnissa, mikäli ruokaa ei säilytetä kuumana valmistuksen jälkeen, eikä sitä tulisi jättää seisomaan huoneenlämpöön, jolloin jäähtyminen on paljon hitaampaa ja mahdollistaa B. cereuksen itiöiden lisääntymisen.

Yleisesti ottaen ruokamyrkytyksiä ehkäistään oikeilla kuumennus- ja jäähdytyskäytännöillä ja näiden käytäntöjen noudattaminen ehkäisee tehokkaasti myös riisistä peräisin olevia ruokamyrkytyksiä:


  • Kun elintarvikkeet kypsennetään, kypsennyslämpötila tulee olla yli +70 celsiusastetta ja siipikarjassa yli +75 celsiusastetta

  • Lämpimänä tarjoiltava ruoka tulee pitää minimissään +60 celsiusasteen lämpötilassa.

  • Kylmänä tarjoiltavat ruuat tulee pitää enintään +6 celsiusasteen lämpötilassa.

  • Ruoka tulee jäähdyttää maksimissaan 4 tunnissa +6 celsiusasteeseen välittömästi valmistuksen jälkeen, mikäli ruokaa ei säilytetä kuumana.

  • Kylmänä säilytettävä ruuan säilytyslämpötila tulee olla enintään +6 celsiusastetta.

  • Mikäli kerran jäähdytettyä ruokaa lämmitetään uudelleen, ruuan lämpötila kokonaisuudessaan tulee olla yli +70 celsiusastetta.


Mitä sanoisit riisimyrkytyksestä huolestuneille ihmisille?
Mikäli riisistä peräisin oleva B. cereuksen  aiheuttama ruokamyrkytys huolestuttaa, tehokas ennaltaehkäisemisen keino on noudattaa edellä mainittuja ohjeita ruoan lämmitykseen ja jäähdyttämiseen liittyen. Yksi hyvä keino on myös valmistaa aina vain sen verran riisiä, kuin yhden aterian aikana kuluu, sillä kypsennetyn riisin pitkät säilytysajat kasvattavat riskiä saada oleva B. cereus peräinen ruokamyrkytys.




Kaikkiin elintarvikkeisiin, kuin myös riisiin, voi liittyä ruokamyrkytyksen riski, minkä vuoksi tarkat hygieeniset käsittelytavat on muistettava myös kotona valmistettavan ruoan suhteen!


Opiskele elintarvikehygieniaa verkkokursseilla Hygieniapassi.fi:n avulla! Opi välttämättömät hygieniakäytännöt, joita voit hyödyntää sekä työelämässä että kotikeittiössäkin. Näin hygieniapassin suorittaneet asiakkaamme kommentoivat elintarvikehygienian tietotaidon hyötyä muuallakin kuin työelämässä:


“It not only helps us to maintain food hygiene in public restaurants and kitchens, but also at our home during our daily activities in the kitchen.”


“I believe it is very important even for our home kitchens to know the correct way to handle food and garbage.”


“On hyvä tietää yleisellä tasolla hygieniasta ja huomioida hygienian vaatimusten taso kotona ja yleisellä paikalla, varsinkaan kun ei ole työelämässä joutunut työhön, joka sivuaisi hygieniavaatimuksia.”


“Hygieniapassista on hyötyä monellakin tapaa esim työssä, koulussa, kotona. Hygieniatieto on välttämätöntä terveelle elämälle!”


Varaa aika hygieniapassikoulutukseen täältä.

Ilmoittaudu hygieniapassitestiin ja hanki itsellesi elintarvikehygieeninen pätevyys.