Rakennekynnet ja elintarvikehygienia | Kynsiteknikko vastaa yleisimpiin kysymyksiin

Rakennekynnet herättävät paljon kysymyksiä elintarviketyössä. Millaiset kynnet rikkovat suojakäsineen helpoimmin? Kertyvätkö rakennekynsien alle bakteerit luonnonkynsiä herkemmin? Entä voiko rakennekynnet pitää puhtaina, jos työpäivään kuuluu jatkuvaa käsienpesua ja suojakäsineiden käyttöä?

Olemme aiemmin käsitelleet sitä, milloin rakennekynnet ovat mahdollisia elintarviketyössä ja millaisia hygieniavaatimuksia niiden käyttöön liittyy. Tällä kertaa halusimme tarkastella aihetta kynsien näkökulmasta.

Kysyimme kauneudenhoitoalan yrittäjä Janina Mattilalta, miten rakennekynsien pituus, muoto, kunto ja huolto vaikuttavat niiden puhtaana pitämiseen ja millaiset kynnet hän valitsisi henkilölle, joka työskentelee elintarvikealalla.

Millaiset kynnet rikkovat muovihanskan kaikkein herkimmin? Millaiset rakennekynnet kannattaisi ottaa, jos elintarviketyössä pitää käyttää suojakäsineitä?

Herkimmin hanskaa rikkovat yleensä pitkät tai teräväkärkiset kynnet, kuten stiletto-malliset tai teräväksi viilatut coffin-kynnet. Myös lyhyet kynnet voivat rikkoa hanskan, jos niiden vapaa reuna on viilattu hyvin ohueksi ja teräväksi.

Elintarviketyöhön parhaimpia vaihtoehtoja ovat lyhyemmät, ovaalin tai pehmeän mantelin malliset kynnet. Pituutta ei kannata olla liikaa, ja kynnen muoto kannattaa pitää mahdollisimman pyöreänä ja pehmeänä.

Myös pyöristetty neliö on hyvä vaihtoehto, jos ovaali tai pehmeä manteli ei tunnu omalta.

Kertyvätkö bakteerit ja lika rakennekynsien alle helpommin kuin luonnonkynsien alle?

Potentiaalisesti kyllä, mutta tässäkin on poikkeuksia.

Oikeaoppisesti ja hyvin tehty rakennekynsi ei jätä luonnonkynnen ja rakenteen väliin avointa tilaa tai taskua. Oikein tehty rakennekynsi on tiukasti kiinni omassa kynnessä, jolloin kynnen pohja on täysin tasainen.

Ongelma syntyy erityisesti silloin, kun rakenne on irronnut luonnonkynnestä eli kynteen on syntynyt ilmaantuma. Myös erilaiset halkeamat ja lohkeamat rakenteessa voivat kerätä likaa ja bakteereja.

Tietysti myös kynsien pesu ja oikeaoppinen käsihygienia ovat aina kaiken A ja O.

Rakennekynnet eivät siis automaattisesti tarkoita bakteereja tai likaa, mutta ne vaativat hieman enemmän huomiota, jotta hygienia pysyy hyvänä. Oikeaoppisesti tehdyt ja asianmukaisesti hoidetut rakennekynnet voivat olla puhtaammat kuin laiminlyödyt luonnonkynnet tai vaurioitunut ja ilmaantunut rakennekynsi.

Voiko kädet ja kynnet pitää kunnolla puhtaina rakennekynsien kanssa?

Kyllä voi. Hyvin tehdyt, ehjät ja kohtuullisen pituiset rakennekynnet voidaan pitää erittäin puhtaina.

Rakennekynsien kanssa käsienpesuun pitää kuitenkin kiinnittää hieman enemmän huomiota, etenkin jos kynsissä on pituutta. Kynnenaluset ovat kohta, johon kiinnittäisin eniten huomiota.

Jos rakennekynnet ovat esimerkiksi lyhyet ja pyöreät, niiden puhdistaminen on huomattavasti helpompaa kuin erittäin pitkien ja kapeiden kynsien.

Kynnenaluset voi puhdistaa kynsiharjalla. Sen avulla sekä pitkien että lyhyiden rakennekynsien alapuolelta saa puhdistettua sinne mahdollisesti kertyneen lian hellävaraisesti mutta tehokkaasti.

Mitkä ovat yleisimmät hygieniavirheet, joita ihmiset tekevät rakennekynsien kanssa?

Yksi yleisimmistä virheistä on omaan käyttöön liian pitkien kynsien valitseminen. Mitä pidempi kynsi on, sitä enemmän siinä on pinta-alaa, joka täytyy pitää puhtaana.

Toinen ongelma on ilmaantuneen tai vaurioituneen kynnen ”suojeleminen” liian pitkään. Jos rakennekynnessä huomaa vaurion, lohkeaman tai suuren ilmataskun, sen suojaaminen esimerkiksi laastarilla voi vain lisätä bakteerien syntymisen ja kasvun riskiä. Pari päivää voi mennä, mutta jos seuraavaan huoltoaikaan on viikkoja, kynsi kannattaa käydä korjauttamassa asianmukaisesti. Näin lohkeaman, vaurion tai ilmaantuman alueelle ei pääse kertymään likaa ja bakteereja.

Myös kynsien käyttäminen työkaluina on yleinen virhe. Pakettien ja pakkausten avaaminen, tarrojen raaputtaminen tai tölkkien avaaminen kynsillä rasittaa kynsiä ja lisää niiden vaurioitumisen riskiä. Jos kynteen syntyy vaurio, lohkeama tai halkeama, bakteereja pääsee kertymään siihen huomattavasti helpommin kuin ehjään kynteen.

Myös kynsihuollon venyttäminen liian pitkäksi lisää riskejä. Suositeltu huoltoväli on yksilöllisesti noin 3–5 viikkoa. Kun huoltoväli venyy liian pitkäksi, kynnen korkein kohta eli apex siirtyy eteenpäin eikä kynnen rakenne ole enää tasapainossa.

Tällöin riski kynnen katkeamiseen, lohkeamiseen, halkeamiseen tai kokonaan irtoamiseen kasvaa. Samalla myös bakteerien kertymiselle voi syntyä enemmän mahdollisuuksia. Jatkuvasti liian pitkäksi venyvä huoltoväli lisää tapaturmien ja vaurioiden riskiä, ja myös luonnonkynnen kunto voi kärsiä.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tulee käsienpesun laiminlyöminen. Oli kyseessä rakennekynnet tai luonnonkynnet, käsihygieniasta täytyy huolehtia. Rakennekynsien kanssa siihen kannattaa kiinnittää vielä hieman enemmän huomiota.

Miten rakennekynnet tulisi puhdistaa arjessa?

Rakennekynsien puhdistus toimii arjessa lähes samalla tavalla kuin luonnonkynsienkin.

Kastele kädet, käytä nestemäistä käsisaippuaa ja pese kädet huolellisesti. Kynsiharjaa voi käyttää erityisesti kynnenalusten kohdalla, mutta myös yleisesti kynsien alueella. Lopuksi kädet huuhdellaan ja kuivataan hyvin.

Miten kynnet kannattaa pitää hyvässä kunnossa, jos työ vaatii jatkuvaa käsienpesua ja suojakäsineiden käyttöä?

Jatkuvan käsienpesun ja suojakäsineiden käytön yhdistelmä on kynsille haastava.

Luonnonkynsi laajenee saadessaan kosteutta. Jos käsiä pestään jatkuvasti ja kädet hikoavat suojakäsineiden sisällä, kynnet ovat usein kosteina ja laajentuneina.

Kun luonnonkynnessä on rakennekynsi, rakenteessa käytetty tuote on laitettu kynteen sen ollessa normaalissa tilassa. Kostea luonnonkynsi laajenee ja supistuu jälleen kuivuessaan, mutta rakennekynnessä käytetty tuote ei liiku samalla tavalla.

Tämän vuoksi tuotteen ja luonnonkynnen väliin tai reunoille voi syntyä helpommin repeämiä, ilmaantumia ja lohkeamia, joihin likaa ja bakteereja voi päästä kertymään.

Jos sinulla on luonnonkynnet, pitäisin ne melko lyhyinä ja viilaisin terävät kulmat pois. Käsivoidetta ja kynsinauhaöljyä kannattaa käyttää säännöllisesti, kynsinauhojen repimistä välttää eikä kynsiä kannata käyttää työkaluina. Myös märät tai hikiset suojakäsineet kannattaa vaihtaa tarvittaessa.

Jos sinulla on rakennekynnet, pitäisin ne sopivan mittaisina, mutta en liian pitkinä. Valitsisin mieluiten ovaalin tai muun pyöreähkön muodon.

Myös kynnen paksuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Oikeaoppinen rakenne tehdään ohuesti, ja noin pankkikortin paksuinen reuna on riittävä. Jos kynsi tehdään liian paksuksi, se voi irrota luonnonkynnestä helpommin, etenkin silloin, kun arkeen kuuluu jatkuvaa käsienpesua ja suojakäsineiden käyttöä.

Kynsihuolto kannattaa myös pitää ajallaan. Tällaisessa työssä säännöllinen huolto on erityisen tärkeää, sillä jatkuva kosteus vaikuttaa kynsien kuntoon ja pysyvyyteen. Liian pitkä huoltoväli lisää rasituksen ja vaurioiden riskiä, mikä puolestaan voi lisätä mahdollisuuksia lian ja bakteerien kertymiseen.

Mitä neuvoisit henkilölle, joka työskentelee elintarvikealalla mutta haluaisi silti pitää huolitellut kynnet?

Paras vaihtoehto hygienian kannalta ovat lyhyet ja hyvin hoidetut kynnet.

Siisti muoto, siistit kynsinauhat ja oikeaoppisesti tehdyt kynnet ovat aina hyvä lähtökohta, oli kyse sitten kynsiteknikon tekemästä geelilakkauksesta, kevytvahvistuksesta, rakennekynsistä tai manikyyrillä hoidetuista luonnonkynsistä.

Pitäisin kynnet mahdollisimman tasaisina. Suuret timanttiasetelmat ja monimuotoiset 3D-kuviot kannattaa jättää minimiin. Kynsien ei myöskään kannata olla liian pitkät tai terävät.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että kynnet ovat ehjät, siistit ja hyvin hoidetut.

Elintarviketyössä kynsien kunto ratkaisee paljon

Janinan vastauksissa toistuu ennen kaikkea yksi asia: kynsien pituuden tai materiaalin lisäksi olennaista on niiden kunto. Pitkät ja terävät kynnet rikkovat suojakäsineitä helpommin, kun taas halkeamat, lohkeamat ja ilmaantumat vaikeuttavat kynsien puhtaana pitämistä.

Elintarviketyössä on lisäksi aina noudatettava työpaikan omia hygieniaohjeita ja varmistettava, ettei kynsistä aiheudu vaaraa elintarviketurvallisuudelle. Monilla työpaikoilla rakennekynnet voidaan tämän vuoksi myös kieltää kokonaan.

Jos rakennekynsi estää suojakäsineen turvallisen käytön, työntekijä ei voi käsitellä pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

Haluatko varmistaa, että täytät hygieniapassin osaamisvaatimukset? Ilmoittaudu testiin ja varmista paikkasi jo tänään.

Lue lisää ja ilmoittaudu hygieniapassitestiin

Studio Lemora | Janina Mattila

Studio Lemoran yrittäjä Janina Mattila on koulutukseltaan kosmetologi, kynsiteknikko, ripsiteknikko ja PMU-artisti. Janina on toiminut kauneudenhoitoalan yrittäjänä vuodesta 2021 lähtien. Helsingin Hakaniemessä sijaitseva Studio Lemora tarjoaa muun muassa geelilakkauksia, kevytvahvistuksia ja rakennekynsiä. Janinalle kynsien tekemisessä tärkeitä ovat kauniin lopputuloksen lisäksi huolellinen työskentely sekä laadukkaiden ja turvallisten tuotteiden käyttö.