Viimeinen käyttöpäivä vai parasta ennen | Mitä eroa niillä oikeastaan on?
Saako jogurttia syödä vielä päiväyksen jälkeen? Miksi jauhelihapaketissa lukee viimeinen käyttöpäivä, mutta makaronipaketissa vain parasta ennen? Kysymys on tärkeä, sillä kyse ei ole pelkästään mausta ja laadusta, vaan ennen kaikkea ruoan turvallisuudesta.
Selvyyttä asiaan luo kotitalousopettaja, Hygieniapassi.fi:n elintarvikehygienian kouluttaja ja hygieniapassitestaaja Anja Pouttu.
Miksi päiväykset ovat olemassa?
Elintarvikevalmistajan on lain mukaan merkittävä pakkaukseen tuoreuspäivämäärä, joka kertoo kuluttajalle, kuinka kauan tuote on turvallista tai parhaimmillaan nautittavissa. Päiväykset auttavat suojaamaan kuluttajia ja varmistamaan, että elintarvikkeiden laatu vastaa valmistajan lupausta.
On tärkeää muistaa, että nämä merkinnät eivät ole turhaa byrokratiaa, vaan ne liittyvät suoraan ruokaturvallisuuteen.
Viimeinen käyttöpäivä
Mikrobiologisesti helposti pilaantuvat elintarvikkeet merkitään viimeinen käyttöpäivä -merkinnällä. Näihin kuuluvat erityisesti eläinperäiset raaka-aineet, kuten tuore liha, jauheliha, kala, raakamaito, tuorejuustot ja sushi.
"Nämä tuotteet voivat pilaantua nopeasti ja muodostaa todellisen terveysriskin. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen niitä ei saa myydä, käyttää ruoanlaitossa tai edes lahjoittaa eteenpäin,” Pouttu painottaa.
Hän muistuttaa, että viimeinen käyttöpäivä ei ole joustava ohje, vaan selkeä rajapyykki. Tuotetta ei saa käyttää enää sen jälkeen edes kuumennettuna, sillä mikrobiologinen riski ei katoa ruoanvalmistuksessa.
Tämä koskee myös ruokahävikkiä ehkäiseviä käytäntöjä: toisin kuin parasta ennen -tuotteita, viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä tuotteita ei voida edes lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Lisäksi Pouttu nostaa esiin seikan, joka usein unohtuu arjessa: tuotteita ei tulisi enää pakastaa viimeisenä käyttöpäivänä.
”Pakastettaessa ja myöhemmin sulatettaessa elintarvikkeen mikrobiologinen laatu heikkenee aina. Esimerkiksi raakaa jauhelihaa ei tulisi pakastaa viimeisenä käyttöpäivänä. Sen sijaan jauhelihan voi kypsentää esimerkiksi ruskistamalla pannulla ja pakastamalla sitten kypsänä myöhempää käyttöä varten,” Pouttu täsmentää.
Maidon kohdalla käsittelytapa ratkaisee, kumpi merkintä valitaan. Pastöroitu maito saa parasta ennen -päiväyksen, sillä pastörointi tuhoaa suurimman osan mikrobeista, mutta tuote vaatii silti kylmäsäilytyksen. Iskukuumennettu maito puolestaan säilyy vieläkin pidempään, koska kuumennus tuhoaa kaikki mikrobit ja itiöt, minkä vuoksi siihenkin merkitään parasta ennen.
Parasta ennen
Parasta ennen -päiväys kertoo, mihin asti elintarvike säilyttää parhaat aistinvaraiset ominaisuutensa, kuten maun, rakenteen ja tuoksun. Toisin kuin viimeinen käyttöpäivä, se ei ole ehdoton raja, vaan ennemminkin valmistajan lupaus tuotteen laadusta.
Tällaisella merkinnällä varustettuja tuotteita ovat esimerkiksi kananmunat, hapanmaitotuotteet kuten jogurtit, kypsytetyt juustot, leipä sekä monet kuivat elintarvikkeet, kuten pasta, riisi ja jauhot.
Valmistaja on testannut ja määritellyt päiväyksen, jonka puitteissa tuote säilyttää sille ominaiset piirteet. Päiväyksen jälkeenkin tuotetta saa sekä käyttää että myydä, mikäli sen laatu ei ole heikentynyt.
Monet kaupat myyvät päiväysvanhoja tuotteita alennetulla hinnalla, mutta kuluttajalle on aina kerrottava päiväyksen ylityksestä. Näin voidaan samalla vähentää ruokahävikkiä.
Pouttu muistuttaakin, että: ”Valmistaja on määritellyt parasta ennen -päiväyksen, mutta todellinen käyttökelpoisuus voi jatkua pitkään sen jälkeenkin. Siksi kuluttajalle on tärkeää oppia käyttämään myös omia aistejaan arvioinnissa”.
Merkintätapa riippuu tuotteen säilyvyydestä:
- päivä ja kuukausi, jos säilyvyys on enintään 3 kuukautta
- kuukausi ja vuosi, jos säilyvyys on 3–18 kuukautta
- vain vuosi, jos säilyvyys on yli 18 kuukautta
Tämä ohjeistus auttaa kuluttajaa hahmottamaan, kuinka pitkään tuote on valmistajan mukaan parhaimmillaan.
Miten arvioida tuotteen syömäkelpoisuus?
Kun tuote on ylittänyt parasta ennen -päiväyksen, sen käyttökelpoisuus arvioidaan aistinvaraisesti: katsomalla, haistamalla ja maistamalla. ”Esimerkiksi kananmunan voi rikkoa erilliseen kulhoon ja tarkistaa, että haju ja rakenne ovat normaalit. Jos pakkaus on pullistunut tai haju epämiellyttävä, tuotetta ei pidä käyttää,” Pouttu neuvoo.
On myös tärkeää ottaa huomioon, kenelle ruokaa valmistetaan. Perusterve aikuinen voi syödä hieman päiväysvanhaa tuotetta, mutta riskiryhmien, kuten lasten, iäkkäiden, raskaana olevien ja immuunipuutteisten, kohdalla kannattaa olla erityisen varovaisia.
Tämä varovaisuus liittyy muun muassa listeriabakteeriin, joka on yleinen ympäristössä esiintyvä bakteeri. Sitä voi löytyä lämpökäsittelemättömästä kalasta, pastöroimattomista maitotuotteista ja jopa jäädytetyistä kasviksista. Listerian aiheuttama sairaus, listerioosi, voi olla riskiryhmille vakava. Mitä pidempään elintarviketta säilytetään, sitä enemmän bakteerille tarjoutuu mahdollisuus lisääntyä. Tästä syystä riskiryhmien tulisi nauttia syömävalmiit elintarvikkeet mieluiten hyvissä ajoin ennen parasta ennen -päivämäärää.
Päiväykset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että ruokaa pitäisi jatkuvasti heittää pois. Fiksu suunnittelu ja ostosten ennakointi auttavat ehkäisemään hävikkiä. Ennakoinnilla on merkitys ruokahävikin vähentämisessä. Kun suunnittelet ruoanvalmistusta ja seuraat pakkauksissa olevia päiväyksiä etukäteen, vältyt tilanteelta, jossa joudut heittämään ruokaa pois. Ennakointi on tehokkain tapa yhdistää turvallisuus ja hävikin vähentäminen.
Ammattikeittiöissä pelivaraa ei ole
Kotikeittiössä voidaan harkiten käyttää parasta ennen -päiväyksen ohittaneita tuotteita, mutta ammattikeittiöissä tilanne on täysin toinen.
”Ammattikeittiöissä tuotteiden laadun tulee olla aina ensiluokkaista. Mitään epäilyttävää raaka-ainetta ei saa käyttää, sillä tuoteturvallisuus on yksi elintarvikelain kulmakivistä,” Pouttu muistuttaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että päiväysvanhojen tuotteiden käyttö ei ole suositeltavaa, vaikka ne vaikuttaisivat vielä hyvälaatuisilta. Valmistaja on asettanut parasta ennen -päivän, ja siinä voi olla eroja eri valmistajien välillä. Sen jälkeen on hankalaa tai käytännössä mahdotonta määrittää uutta luotettavaa tuoreuspäivämäärää:
”Kun valmistaja on määritellyt päiväyksen, hän myös vastaa tuotteen turvallisuudesta siihen asti. Päiväyksen jälkeen ei voida olla täysin varmoja siitä, että tuote täyttää kaikki laatuvaatimukset, eikä siitä, ettei se aiheuta riskiä ruokailijoille. Tämä korostuu erityisesti riskiryhmien kohdalla.”
Asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että ravintolassa tai suurtalouskeittiössä tarjottava ruoka on aina turvallista ilman poikkeuksia. Siksi ammattikeittiöissä ei ole tilaa kompromisseille: käytettävien raaka-aineiden on oltava laadukkaita ja päiväysten mukaisia.
Muistisääntö päiväyksiin:
- Viimeinen käyttöpäivä = turvallisuusraja. Sen jälkeen tuotetta ei saa käyttää.
- Parasta ennen = laaturaja. Tuote voi olla hyvää vielä päiväyksen jälkeen, jos se maistuu, tuoksuu ja näyttää normaalilta.
- Ammattikeittiössä vain priimaa. Päiväysvanhat tuotteet eivät kuulu ammattilaisen käyttöön.